Parturissa ja muita seikkailuja

Aika kuluu, blogiin ei ehdi kirjoittaa. Älkää kysykö mihin kaikki se aika sitten menee, en minä vaan tiedä. Ei ainakaan tiskaamiseen, näemmä. Lenkkeilty on ainakin, tosi ihanaa koluta pitkin metsiä kun kaikki lumi on jo hävinnyt.Vähemmän ihanaa on se, että jotain itikan oloisia siellä pörrää jo, ja muuan tuttu oli löytänyt omasta koirastaan kevään ensimmäisen punkin. Niinpä Vinski sai tänään niskaansa annoksen punkkimömmöä.

Pääsiäisestä. Vinski tuli siihen ikään, että oli ensimmäisen trimmin aika. Niinpä matkasimme Rovaniemelle, tapaamaan molempien tuttuja sekä Vinskin perhettä. Paljon oli uusia juttuja ihmeteltävänä, esim. juna. Aluksi pelotti kauheasti, kolina ja heiluminen ja vaikka mitä, mutta aika pian hauva rauhoittui. Paluumatkalla se vaikuttikin jo ihan matkailun ammattilaiselta: vaikka vaunussa oli 10 muuta koiraa (!) Vinski istui rauhassa omalla paikallaan tarkkailemassa tilannetta, ja kävi sitten nukkumaan.

Itse trimmaus meni oikein hyvin. Nyppiminen ei tuntunut häiritsevän ollenkaan, korkeintaan piti välissä vähän kysellä että jokohan oltais valmiita. Klippauskone sen sijan pelotti. Saatiin ne karvat pois kuitenkin, ja nyt meillä on kotona oma trimmeri johon voidaan totutella. (mental note to self: totuta koira trimmeriin)

Tässä lopputulos, komea snautseri vastatrimmattuna.

Trimmauksen yhteydessä oli myös pentutreffit, ja koko perhe oli kerralla koossa: Junnu-isä, Misci-emä, Vinski ja sen Matilda-sisko ja Curtte-veli. Silmissä vaan vilisi käppänöitä, jälkikäteen ei meinaa kuvista erottaa kuka on kuka.





Tässä isä (vas.) ja poika (oik.)

Sisarukset neuvottelevat. Vasemmalta oikealle: Curtte, Vinski ja Matilda.

 Misci tarkkailee tilannetta.

Lisäksi tavattiin muuan hymyilevä pikkumies, ikää tuolloin vähän alle 4kk. Ihan aluksi Vinskiä vähän hirvitti moinen pakkaus ja siitä lähtevät äänet, mutta tottui siihenkin kovasti pian. Nuoret miehet, Päivänsäde ja Menninkäinen, tulikin sitten ihan hyvin toimeen keskenään... 

 

Samaa ei voi sanoa Vinskistä ja kissasta.