Hankinta - Puhdasrotuinen koira maksaa, aika paljon vieläpä. Mutta kun hankkii itselleen lenkkeily- ja harrastuskaveria ja seuralaista, sitä miettii enemmän että minkälaisen haluaa kuin että minkä hintaisen. Ja koska se on jokatapauksessa vain kertaluontoinen menoerä, ei sitä oikeastaan lasketa.
Terveydenhoito - Kaikki terveyteen liittyvä nostaa hintaansa välittömästi noin 300% heti kun päälle kirjoitetaan "eläimille". Rokotuksista selviää kuitenkin joillakin kympeillä, silloinkin kun käy kaupungin kalleimmalla klinikalla (joka on melkein naapurissa), ja hyvällä tuurilla ja huolellisella hoidolla muuta ei sitten juuri tarvitakaan.
Vakuutus - Aina ei ole niin hyvä tuuri. Koiran vakuuttaminenkin on osoittautunut yllättävän suureksi rahareiäksi, eikä vakuutusehdot tunnu erityisen hyviltä. Pakollinenhan vakuutus ei tietenkään ole, mutta itse sijoitin kuitenkin omaan mielenrauhaani. (Halvemmalla olisi päässyt jos ei olisi lukenut netin keskustelupalstoilta kaikenlaisia kauhutarinoita...)
Tarvikkeet - Eläinkaupat on pullollaan kaikkea kivaa ja söpöä. Tarkan markan vartija selviää vähällä; ruokakupit pari euroa kappale, pediksi vanha viltti kirppikseltä. Panta ja hihna on hankittava, mutta ne kestääkin sitten.
Lelut - Voi mikä valikoima näissäkin. Mutta meillä ainakin on toimineet vanha farkunlahje ja siskon vanhoista t-paidoista tekemät patukat. Huippulelut sain myös laittamalla tennispallon, 90snt, vanhaan polvisukkaan ja solmu päähän - toimii niin vetoleikeissä kuin heitettävänä.
Ruoka - Hyvälaatuinen nappula maksaa jonkin verran, mutta pieni koira ei kauheita määriä syö.
 |
| Pieni koira, iso ruokasäkki. Kuva uudenvuodenaatolta. |
Herkut - K-kaupan -30% alennusnakit toimivat, paloittelee valmiiksi ja pakkaseen. Tiedän kyllä, mutta jotenkin melkein joka kauppareissulla tarttuu mukaan jotain, mitä on ehdottomasti kokeiltava, josko tämä saisi pennun oppimaan kaikenlaista ihan itsestään. Ja kun ei näitäkään pienelle koiralle kamalia määriä voi syöttää, alkaa niitä olla kaapit pullollaan...
Harrastaminen - Takapihatokoilu ei maksa mitään. Kurssilla käyminen sen sijaan ei ole ollenkaan halpaa, mutta siinä saakin kokeneen koiraihmisen vinnekjä ja apuja, ja tietenkin neuvoja harrastukseen jota en itsenäisesti olisi todellakaan osannut aloittaa. Tämä raha menee siis sijoitus tulevaisuuteen- kategoriaan. Sitä paitsi kurssilla käyminen on ollut tosi kivaa.
Tuhot - Jostain koirakirjasta luin että koiranpentua otettaessa on varauduttava siihen että jonkinlaista tuhoa omaisuudelle tulee tapahtumaan. Olen säästynyt aika vähällä *koputtaa puuta*, toistaiseksi ainoa uhri on ollut eteisen kynnymatto josta puuttuu paloja reunasta... Se on kuitenkin edelleen täysin toimiva, ja on nykyään tukevasti maustettu valkkopippurilla.
 |
| Pyhäinhäväistys... Kenkiä ei saa syödä, ja VARSINKAAN näitä kenkiä ei saa syödä! |
Mikään ylläolevista ei ole tuntunut mitenkään suurelta menoerältä, ja koiran pito on tuntunut omiin hyppysiin kaikesta huolimatta melko edulliselta. Ja sitten eräs ilta klo 22 menin unohtamaan avaimet sisälle... Ja pari viikkoa sen jälkeen muuan toinen ilta klo 21 aikaan avaimet jäi taas sisälle. Prkl! Onneksi nämä nelijalkaiset kakarat ei opi kirosanoja... Saattoi päästä pari.
Kännykkää ei ollut mukana kummallakaan kerralla, ei siinä auttanut kun soittaa naapurin ovikello ja pyytää puhelinta lainaksi ja soittaa ovenavaaja paikalle. Näille 2 x 56 eurolle olisin KYLLÄ keksinyt muita käyttötarkoituksia. Tässä kohtaa koiran pitäminen on tuntunut hyvin hyvin kalliilta... Onni oli mukana siinä että molemmilla kerroilla tajusin avainten puuttumisen heti kun olin laittanut oven kiinni, eli ei jouduttu ulos pakkaseen vaikka ulko-ovi olikin jo lukossa.
